Ympäristönäkökulmat huomioon myös betonin osalta

Helsingin keskusta-alueella liikkuvat eivät voineet välttyä huomaamasta Katajanokan paraatipaikalle noussutta uutta rakennusta. Katajanokan Laituri toimi suomalaisen puurakentamisen lippulaivana, sillä rakennuksen keskeisessä roolissa olivat Stora Enson massiivipuuelementit. Hyvässä sivuosassa olivat kuitenkin myös Ruskon Betonin hankkeeseen toimittamat vähähiiliset GWP-betonit.

Katajanokan Laiturille asetettu kunnianhimoinen tavoite oli olla toimitilarakennus, jonka tarvitsema energia tuotettiin kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Rakennukselle haettiin LEED Platinum ‑ympäristösertifikaattia, joka huomioi vastuullisuusnäkökulmat laajasti.

Hankkeen korkeat ympäristötavoitteet näkyivät luonnollisesti myös betonivalinnoissa. Paalulaattojen ja holvien valuissa käytettiin vähähiilisiä GWP‑betonireseptejä, joiden ansiosta hankkeesta aiheutui 424 tonnia vähemmän CO₂e‑päästöjä verrattuna vastaaviin tavanomaisiin betoneihin.

Päästövähennys vastasi noin 1 750 000 keskiverto bensiinikäyttöisellä henkilöautolla ajettua kilometriä. Matkana se oli sama kuin noin 4,5 kertaa maapallolta Kuuhun.

– Ympäristöystävällisyys oli tämän hankkeen tilaajalle pääasia, ja myös urakoitsijan intresseissä oli alusta asti käyttää vähähiilisiä vaihtoehtoja, Kreaten työnjohtaja Eelis Turta kertoi.

– Saimme jo tarjousvaiheessa GWP‑betoneista reseptit ja hiilidioksidipäästölaskelmat.

Rakennuksen pyöreät nurkat liittivät sen osaksi Katajanokan kansallisromanttista ja Art Nouveau ‑ajan arkkitehtuuria.

Betonin käyttäytyminen lasketaan etukäteen

Katajanokan Laituriin toimitettiin yhteensä 7 200 m³ Ruskon Betonin vähähiilistä GWP‑betonia. Betonien ominaisuudet olivat oleellinen tekijä myös valujen haastavuuden vuoksi. Betonimassan sisältämä masuunikuona, joka vähensi sen hiilidioksidipäästöjä, piti myös betonin lämpötilan alhaisena kriittisessä lujuudenkehitysvaiheessa. Tällä oli suuri merkitys valujen onnistumisen kannalta, sillä Katajanokan Laiturissa oli paljon eri kokoisia ja paksuisia betonirakenteita, joiden lämpötilat eivät saaneet nousta liian korkeiksi.

– Saimme Ruskon Betoni Etelältä Betologilla lasketut tarkat mallinnukset rakenteiden lämmönkehityksestä, Turta jatkoi.

Betologi oli Ruskon Betoni Etelän käyttämä betonin lämmön- ja lujuudenkehityksen laskentaohjelma, jonka avulla tilaaja sai etukäteen tärkeää tietoa valettavan massan ominaisuuksista eri lujuuskehitysvaiheissa – haluttaessa jopa minuutin tarkkuudella. Kovettumisvaiheen maksimilämpötilojen laskennan lisäksi Betologilla voitiin mallintaa muun muassa betonin lujuudenkehitystä, mahdollista lujuuskatoa sekä sääolosuhteiden vaikutusta valun lopputulokseen.

Tässä projektissa Betologin mallinnuksista koettiin olevan merkittävää hyötyä, ja kaikki valut toteutettiin suunnitelmien mukaisesti.

– Ei laatupoikkeamia eikä lujuudenalituksia. Kaikkiin holvivaluihin laadittiin betonointisuunnitelmat, jotka saimme aina hyvissä ajoin Ruskon Betoni Etelän laatutiimiltä. Myös lujuuden- ja lämpötilanseurannat pitivät kaikilta osin paikkansa.

Katajanokan Laituriin toteutui Stora Enson uusi pääkonttori, hotelli sekä kaupunkilaisille avoimia yleisötiloja. Rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2021, ja hanke saatettiin Kreaten ja Ruskon Betoni Etelän osalta päätökseen rakennuksen viimeistelytöiden myötä. Työeläkeyhtiö Varman tilaama hanke valmistui kesällä 2024.