Martti
Tarina seitsemästä vuosikymmenestä, joiden aikana köyhän mökin pojasta kasvoi
menestyneen perheyrityksen johtaja. Martti Väänänen oppi työn teon mallin, mutta myös
perheen merkityksen jo nuorena poikana. Tutustu Martin ja Ruskon Betonin tarinaan!
1940-LUKU
Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan. Sodat hallitsivat vuosikymmenen alkupuoliskoa, vuosikymmenen loppupuolisko oli sodan jälkipyykin pesemistä ja vaaran vuosien aikaa.
Köyhä mutta oikeudenmukainen koti opetti Martille, mikä elämässä on tärkeää.
Työtä piti olla valmis tekemään, perhe on tärkeä ja sen jäsenet tasa-arvoisia.
9”Meitä oli yhdeksän lasta. Koti oli oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen: äiti kohteli tyttöjä ja poikia samanarvoisesti. Koti oli rakas. Kotona oli lämpö. Nämä asiat ovat juurtuneet lapsuudesta asti myös Ruskon Betonin arvoihin.”
”Olkipatjoilla nukuttiin. Kun aloin kulkea metsällä, sain itselleni tehtyä höyhentyynyn.”
1950-LUKU
50-luvun Suomessa hakkuutyö tapahtui työryhmissä. Kuljetuksesta vastaavaa hevosmiestä kohden oli pari hakkuria. Hakkurit kaatoivat ja karsivat puut sekä lastasivat kuorman hevosmiehen avulla. Tukkipuut kaadettiin talviaikaan, ja ne kuljetettiin jääteitä pitkin vesistöjen varsille odottamaan uittoa.
Martti lähti töihin metsään, parkkuuhommiiin jo 7-vuotiaana. Jokainen markka oli perheelle tarpeen.
”Olen ollut töissä alle kouluikäisestä. Ensipalkan sain parkkuuhommista 7-vuotiaana. Äidille minä ne rahat annoin.”
”Kasvuiässä käsiä särki, kun tein päivän moottorisahalla töitä. Äiti itki, että tapan vielä itseni työnteolla, mutta olen aina ollut ahne tekemään töitä.”
”Yhden talven puutöillä ostettiin traktori perheeseen. Ei tarvinut enää peltoa kuokkia käsin.”
1960-LUKU
1960-luvun Suomea leimasivat suuret murrokset. Suomi kehittyi sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusmaaksi.
Suomessa vallitsi koko vuosikymmenen niin sanottu Kekkosen aika ja YYA eli ”sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta” Neuvostoliiton kanssa. Vuosikymmeneltä muistetaan myös keskioluen vapautuminen 1969.
Modernisaatio toi koneellistumisen, joka teki jätkistä metsureita, pienviljelijöistä maanviljelijöitä ja lapiomiehistä työttömiä. Automaattinen tietojenkäsittely satakertaistui ja vähensi ihmistyövoimaa.
Tie aikuisuuteen ja tulevaan ammattiin aukesi koulunkäynnin myötä. Maailma avartui kotipirtin ulkopuolellekin, ja intohimo betonin tekemiseen löytyi.
”Koulun asuntolassa oli hyvä ruoka ja oikeat patjat. Kotiin oli 20 km – kolmen tunnin kävelymatka. Kotona kävin viikonloppuisin.”
”18-vuotiaana pääsin töihin Rajavilleen. Työn ohessa kävin kauppakoulun. Viikonloput ja illat kävin töissä, jotta sain rahoitettua opinnot. Minulla oli onni, että sain käydä töissä.”
”Pääsin lähtemään omilleni ja sain hankittua ajokortin. Armeijan jälkeen pohdin, mikä olisi se oma työura. Rajavillellä iski betonikärpänen, halusin alkaa tehdä betonia.”
1970-LUKU
Betonin valmistus kehittyi yhä teollisemmaksi ja suuntaus näkyi työmaillakin, jonne vuonna 1971 ilmestyivät betonitehtaiden pumppuautot. Niistä betoni johdettiin putkia pitkin muotteihin. Vuonna 1973 Herttoniemensalmen sillan kansi valettiin mastopumpulla. Samaa tekniikkaa käytettiin myös metrosiltojen rakentamisessa.
Martista tuli yrittäjä 1971, kun Rovaniemen betoniasema etsi ostajaa.
”Ostettiin Rovaniemen asema yhdessä Aarne-veljen kanssa ja työ aloitettin heti. Tehdas maksettiin osin töillä.”
Hyvä ja uusi moottorisaha minulla on aina ollut varalla, vaimollekin olen sanonut että jos tämä mennee pieleen, niin mulla on tuo toinen ammatti, lähden metsätöihin.”
”Rovaniemen tehtaan aikana rakennettiin paljon siltoja, ja lentokentän kiitoratakin, ja hyvin ovat kestäneet!”
1980-LUKU
Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta. Asukkaita oli vajaat viisi miljoonaa ja työttömyys oli varsin vähäistä. Suomen kansantalous kasvoi voimakkaasti.
Presidentti Kekkonen erosi terveyssyistä vuonna 1981 ja Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuonna 1982. Suomessa vallitsi vielä 1980-luvulla suomettumisen aika, joka päättyi lopullisesti vasta Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
Urheilurintamalla Suomi saavutti menestystä mäkihypyssä, maastohiihdossa ja rallissa. Sellaiset nimet kuin Matti Nykänen, Jari Puikkonen, Harri Kirvesniemi, Juha Mieto, Ari Vatanen ja Juha Kankkunen jäivät kansakunnan muistiin. Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -maailmanmestaruuden vuonna 1982.
103Vuonna 1982 Rovaniemen tehtaalla oli 103 työntekijää. Ajatus omasta yrityksestä kuitenkin iti. Martti myi osuutensa firmasta ja suuntasi Ouluun.
Oulun tehdas
”Oulussa sain tontin kaupungilta ja hyvät timpurit. Tehtaan valmistuttua tulivat kuitenkin mustat pilvet: en meinannut saada asiakkaita tai lainaa. Isot firmat määräsivät markkinoista.”
Oulun tehdas
”Oulussa sain tontin kaupungilta ja hyvät timpurit. Tehtaan valmistuttua tulivat kuitenkin mustat pilvet: en meinannut saada asiakkaita tai lainaa. Isot firmat määräsivät markkinoista.”