Yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä hankkeista vuosikymmeniin

Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille rakennettu 8,4 kilometrin tieyhteys koostuu 6,9 kilometrin pengertiestä sekä kahdesta pitkästä sillasta. Kun yhteys avautuu liikenteelle kesällä 2026, vuodesta 1968 palvellut lauttaliikenteen aikakausi päättyy. Ruskon Betoni toimitti hankkeen valmisbetonit ja oli mukana tekemässä suomalaista siltarakentamisen historiaa.

Kaksi siltaa, kaksi erilaista rakennustapaa

Hailuodon kiinteän yhteyden kaksi siltaa ovat teknisesti hyvin erilaisia ja juuri siksi kokonaisuus on niin poikkeuksellinen.
Mantereen puoleinen Riutunkarin silta on 737 metriä pitkä betonirakenteinen jatkuva palkkisilta. Hailuodon puoleinen Huikun silta puolestaan on teräksinen liittopalkkisilta, jonka vapaa alikulkukorkeus on yli 18 metriä. Sillan tuet on suunniteltu kalteviksi ja vinoiksi toimimaan jäänsärkijän tavoin, jotta rakenteet kestävät Perämeren pohjoisen talven.

Riutun betonisessa palkkisillassa betonia on sekä kansilaatassa että kantavissa palkkirakenteissa, kun taas Huikun teräksisen liittopalkkisillan kannessa betonia tarvitaan vain kansilaattaan. Tämä ero näkyy suoraan betonimenekeissä ja asetti kummallekin sillalle täysin erilaiset vaatimukset betonitoimittajalle.

Riutunkarin sillan kansivalu – mittava operaatio kellon ympäri

Riutunkarin silta on täysin betonirakenteinen jatkuva palkkisilta, johon kului betonia kaikkiaan noin 16 000 kuutiometriä. Sillan kansivalu vaati 7 189 kuutiometriä betonia, jotka valettiin tauotta viiden vuorokauden aikana. Kolme betonipumppua pumppasi kellon ympäri, ja työmaalla kävi yli 800 betoniautokuormaa.

Valun aikana yksikään vaihe ei saanut pettää: jokainen betonikuljetus oli osa saumatonta ketjua. Jos toimitus myöhästyy tai laatu vaihtelee kesken näin suuren valun, koko operaatio vaarantuu.
 
Hannu Karppinen, myyntijohtaja Ruskon Betoni Oy:
Kannen valun valmistelut aloitettiin betoniasemalla pari kuukautta etukäteen vaihtamalla mm. kaikki kulutusosat uusiin. Sähkömies oli hälytysvalmiudessa koko valun ajan ja mahdollisten sähkökatkojen varalle tehtaalle hankittiin oma generaattori. Sementintoimittaja aikataulutti sementtilaivan tulon Oulun satamaan, koska valuun käytettiin lähes laivakuormallinen sementtiä. Valussa tarvittava betoniautomäärä laskettiin etukäteen ja määrään lisättiin pari autoa mm. mahdollisten rengasrikkojen varalta. Käytettävälle betonille tehtiin työmaalla tiivistyskoe ennen valua, jolla varmistettiin betonimassan työstettävyys sekä tiivistystarve. Näin löydettiin oikeat koostumukset eri rakenneosiin ja varmistettiin betonin täydellinen tiivistyminen myös tiheimmin raudoitetuissa osissa.
 
Jouni Karvonen, tuotantopäällikkö, GRK Suomi Oy:
Valun suunnittelu aloitettiin jo vuosi ennen valun ajankohtaa, ja siihen osallistuivat GRK, sillan suunnittelija, betonin toimittaja ja valu-urakoitsija yhdessä. Näin pitkässä valussa pitää miettiä monenlaisia asioita, esimerkiksi miten ruokahuolto järjestetään – mikä ei ole mitenkään vähäpätöinen asia, vaan näillä asioilla annetaan työntekijöille mahdollisuus onnistua omassa työssään.

IT-betonia yli 9 000 kuutiometriä – vaativa reseptiikka

Hankkeessa käytettiin yhteensä yli 9 000 kuutiometriä IT-betonia eli itsetiivistyvää betonia. IT-betoni valittiin, koska se leviää omalla painollaan tiiviisti myös tiheästi raudoitettuihin rakenteisiin ilman tärytiivistystä. Tämä on kriittinen ominaisuus vaativissa sillanrakennuskohteissa.
IT-betonin käyttö näin suuressa mittakaavassa ei ole itsestäänselvyys. Se vaati huolellista työtä sekä betonireseptiikassa että laadunvalvonnassa. Kun massan koostumus täytyy pitää tasalaatuisena tuhansien kuutioiden ajan, ei yksikään vaihe ketjussa saa pettää. Tässä hankkeessa kaikki meni loistavasti.
 
Hannu Karppinen, myyntijohtaja Ruskon Betoni Oy:
Projektissa käytetyn IT- betonin määrä oli poikkeuksellisen suuri ja koska toimitukset jatkuivat ympäri vuoden niin erilaiset olosuhteet asettivat haasteita myös IT- betonin ominaisuuksille. Meillä oli laborantti jatkuvasti valupaikalla tekemässä tarvittavat mittaukset ja mahdolliset massan säädöt, mikäli tarpeellista, mutta myös IT- betonin koostumus pysyi tasalaatuisena koko projektin ajan vuodenajasta riippumatta.
 
Jouni Karvonen, tuotantopäällikkö, GRK Suomi Oy:
Olosuhteet todellakin olivat koko hankkeen ajan lievästi sanottua mielenkiintoisia. Välillä muottia höyrytettiin, jotta päästiin valamaan, ja välillä betonia jäähdytettiin, jotta valussa onnistuttiin. Joskus tuuli niin, että tuntui ettei pystyssä pysy. Monesti mietin, kun valua seurasin, että kyllä meillä on kovia ammattilaisia. Tuulessa ja pakkasessa hommat onnistuivat, ja porukka vaan hymyissä suin oli ylpeä omasta työstään. Olosuhteet olivat todella kovat kalustolle ja yhtään kertaa Ruskon Betonin koneet eivät jättäneet meitä pulaan.

Huoltovarmuus ratkaisee – Oulun ja Kempeleen tehtaat tukena

7 189 kuutiometrin valuoperaatio viidessä vuorokaudessa ei onnistu ilman luotettavaa tuotantokoneistoa. Ruskon Betonin Oulun ja Kempeleen tehtaat vastasivat betonintoimituksista yhdessä.

Kahden tehtaan huoltovarmuus oli tällaisessa projektissa avainasemassa.
Jos yksi tehdas olisi kaatunut tekniseen ongelmaan kesken valun, toinen olisi voinut jatkaa toimituksia ilman katkoa. Tällaisessa operaatiossa se ei ole varautumista, se on edellytys onnistumiselle.
 
Hannu Karppinen, myyntijohtaja Ruskon Betoni Oy:
Toimitukset tapahtuivat kahdelta tehtaalta Kempeleestä ja Oulusta. Valunopeudeksi arvioitiin n. 100 m³/h, jonka perusteella laskettiin tarvittava automäärä molemmille tehtaille. Autojen koko vaihteli 6–14 kuutioon ja autot jaettiin koon perusteella tehtaille siten että molemmat tehtaat pystyivät valmistamaan jatkuvasti maksimiannoskoon mukaan. Näin toimimalla varmistettiin molemmille tehtaille maksimi valmistuskapasiteetti, jolla oli iso vaikutus valun kokonaiskestoon. Molemmat tehtaat pyörivät lähes täydellä kapasiteetilla ympäri vuorokauden lähes viiden vuorokauden ajan ilman minkäänlaisia ongelmia.
 
Jouni Karvonen, tuotantopäällikkö, GRK Suomi Oy:
Suurin asia oli toimitusvarmuus, jossa Ruskon Betoni onnistui täydellisesti. Lisäksi mielestäni erittäin tärkeä asia oli, että meillä oli koko hankkeen ajan toimiva keskusteluyhteys, asioista pystyttiin puhumaan rehellisesti molempiin suuntiin ja se mikä sovittiin niin siitä pidettiin kiinni.

Hailuoto sai pysyvän yhteyden – me olimme siinä mukana

Hailuodon kiinteä yhteys on nyt pysyvä osa Perämeren maisemaa ja Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuuria. Kiinteän yhteyden valmistuttua liikennemäärän ennustetaan nousevan lähelle 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa – ympäri vuoden, kelillä kuin kelillä.

 Hannu Karppinen, myyntijohtaja Ruskon Betoni Oy:
Lopuksi haluan kiittää yhtiömme puolesta kaikkia HAIKI- allianssin osapuolia siitä, että alusta saakka oli sellainen tunne, että hanketta ollaan rakentamassa yhdessä. Kaikilla oli selkeästi yhteinen päämäärä – rakentaa laadukas tieyhteys, jota pitkin ajaessa voidaan jokainen ylpeänä sanoa että ”tämä on minun rakentama”.

Hanketiedot

Tilaaja	Väylävirasto
Toteutusmalli	Allianssi
Pääurakoitsija	GRK Suomi Oy
Suunnittelijat	AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Betonintoimittaja	Ruskon Betoni Oy (Oulun ja Kempeleen tehtaat)
Riutun silta	737 m, betoninen jatkuva palkkisilta
Huikun silta	767 m, teräksinen liittopalkkisilta, alikulkukorkeus 18 m
Hankkeen kokonaisbetonimäärä	21 987 m³
IT-betonin kokonaismenekki	yli 9 000 m³
Kansivalun betonimäärä (Riutunkarin silta)	7 189 m³
Kansivalun kesto	5 vuorokautta, yli 800 autokuormaa, 3 pumppua
Valmistuminen	Kesä 2026

---

Teksti ja kuvat:

Kasper Vuorinen