Saavun Kokkolaan aikaisin aamujunalla. Olen menossa tapaamaan Sami Miettistä, joka työskentelee tuotepäällikkönä Ruskon Betoni Etelä Oy:n Kokkolan betonituotetehtaalla.

Kysyin edellisenä päivänä Samilta, olisiko hänen mahdollista hakea minut asemalta. Hän kuitenkin ilmoitti liikkuvansa polkupyörällä, ja kuulemma tarakkaa ei ole. Otan siis taksin ja kerron kuljettajalle, minne olen menossa. Kuljettaja tietää paikan heti, ja sanoo ettei matka ole pitkä. Puhelimella varmistan vielä osoitteen tekoälyltä, joka pyytämättä kertoo myös sen faktan, että 1.1.2026 alkaen Kokkolan betonituotetehdas on osa Ruskon Betoni Etelä Oy:tä. No mitäpä nämä eivät nykyään tietäisi.

Tehtaan pihalla, valtatie 8:n varrella, tolpassa, jossa vielä joulukuussa 2025 oli Ja-Ko Betonin logo, on nyt Ruskon Betoni Etelän logo. Se vaihdettiin heti vuoden alussa. Muistan vielä lähettäneeni kyseisen logon eteenpäin sähköpostilla, ja nyt näen sen siinä paikoilleen painettuna. Tunnen pientä ylpeyttä, vaikka oma osuuteni rajoittui yhden sähköpostiliitteen lähettämiseen. Melkein kuin perhosefekti: pieni teko, ja lopputuloksena logo valtatie 8:n varrella.

Monen mutkan kautta Kokkolaan

– Etkö huomannut tekemiämme opasteita? Sami kysyy.

Olin löytänyt sisään toimistoon, mutta heti sisälle päästyäni kääntynyt väärään suuntaan. Sisäänkäynnin eteen on teipattu kaksi käsintehtyä lappua: vasemmalle osoittava ”myynti” ja oikealle osoittava ”tuotanto”.

– No jäi kyllä huomaamatta, pahoittelen.

Sami on asunut Kokkolassa jo pitkään. Hän syntyi Pulkkilassa, Oulun eteläpuolella, vuonna 1978. Kun armeijan jälkeen piti löytää opiskelupaikka, valinta osui Kokkolaan.

– En oikein ole varma miksi juuri Kokkola. Ehkä siksi, ettei täällä ollut sukulaisia liian lähellä, Sami heittää.

Hän valmistui vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta prosessitekniikan insinööriksi. Nykyisin tämä koulu tunnetaan Centria-ammattikorkeakouluna.

Valmistumisen jälkeen Sami työskenteli muutaman vuoden muovitehtaalla Teerijärvellä.

– Tutustuin sukelluskurssilla kaveriin, joka kertoi, että täällä on tuotepäällikön paikka auki. Syksyllä 2011 tulin Ja-Ko Betonille töihin.

Ja-Ko Betoni kuului tuolloin jo Ruskon Betoni -konserniin. Sami eteni myöhemmin tehdaspäälliköksi, kun edellinen tehdaspäällikkö jäi eläkkeelle lähes 60 vuoden työuran jälkeen samalla työnantajalla.

Kun Ja-Ko Betonin Kokkolan betonituoteliiketoiminta siirtyi Ruskon Betoni Etelän alle, myös Samin oma rooli muuttui. Nykyisin hän on osa Ruskon Betoni Etelän myyntitiimiä ja keskittyy myyntiin ja asiakastyöhön.

Kokkolan betonituotetehdas

Kokkolan betonituotetehdas sijaitsee pienen idyllisen lammen vierellä. Se ei kuitenkaan ole luonnonlampi, vaan on syntynyt aikoinaan soranoton seurauksena: kun hiekkaa on otettu kuopasta, pohjavesi on vuosien myötä noussut täyttämään sen. Se on siis soramonttu, joka on täyttynyt pohjavedellä. Kesäisin vesi on kirkkaan turkoosia. Paikka on suosittu uimapaikka, ja rannalla käy Samin mukaan myös vesilintuja pesimässä. Vesialue ja pohjavesi vaikuttavat myös tehtaan toimintaan, sillä sitä ohjaavat tarkat ympäristömääräykset.

Tehdas on toiminut nykyisellä paikallaan pitkään. Sami arvioi, että toiminta siirtyi Kokkolan keskustasta nykyiselle paikalle jo 1960-luvulla. Vuosien varrella tehdas on laajentunut moneen suuntaan, ja vanhoja rakenteita näkyy vieläkin. Istumme haastattelun ajan huoneessa, jossa on aikanaan sijainnut betonimylly..

Säänkestäviä infratuotteita

Suurin osa Kokkolan betonituotetehtaan tuotteista on laadukkaita sään kestäviä infratuotteita, jotka yleensä ovat näkymättömissä maan tai veden alla. Tehdas on erikoistunut etenkin pylväsjalustojen ja betonipainojen valmistukseen, ja niiden laatu on tunnustettu myös kansainvälisesti.

Tehdaskierroksella Sami esittelee tuotantoa laidasta laitaan: kaivonrenkaita, kaapelikaivoja, pylväsjalustoja. Sitten pysähdymme suuren betonielementin kohdalle.

– Tässä on betonipainojen Mersu.

Katsomme hetken hiljaa valtavaa betonielementtiä, ja yritän käsittää juuri kuulemani vertauksen. Ehkä se on maailman laadukkain betonipaino.

Betonipainoilla upotetaan muoviputkia vesistön pohjaan, kun esimerkiksi vesijohto- tai jätevesilinjoja pitää viedä järven tai joen poikki. Olen nähnyt näitä aiemmin valokuvissa, joissa putkilinja on kuvattu upotushetkellä.

Betonipianoja on eri kokoisia, mutta tämä kyseinen yksilö on suuri. Vasta nyt läheltä katsottuna huomaan, miten isoja ne oikeasti ovat. Tällaisia painoja tilataan Kokkolan tehtaalta paljon.

Säänkestävä tuotepäällikkö

Sami asuu seitsemän kilometrin päässä tehtaalta ja kulkee työmatkat nykyään pääosin polkupyörällä.

– Viisi kesää sitten molemmat lapset innostuivat pyöräilystä, ja itselläni oli ollut pitkä tauko. Hain kesäloman alla pyörän, ja siitä se lähti. Syksyllä ajattelin, että kokeillaan, meneekö talvikin pyörällä. Meni, ja siitä on sitten jäänyt tapa.

Pyöräily töihin on helppoa myös siksi, että Kokkolan tehtaalla on hyvät peseytymismahdollisuudet. Sieltä löytyy myös sauna, joka on työntekijöillä ahkerassa käytössä.

Työpäivät vaihtelevat paljon vuodenajan mukaan. Talvella on rauhallisempaa, mutta kevät tuo mukanaan vilkkaan tarjouskyselyjen kauden.

– Huhti-toukokuussa tahti kiihtyy selvästi. Kyselyjä tulee puhelimella ja sähköpostilla. Päivä kuluu tarjouspyyntöihin vastatessa, kaivokortteja piirtäessä ja toimituksia suunnitellessa.

Haastattelun aikana Samin radiopuhelin rätisee muutaman kerran. Sen kautta järjestellään kuljetuksia ja hoidetaan muutakin sisäistä viestintää myynnin ja tuotannon välillä.

Mitä pinnalle ei näy

Tiesin jo etukäteen suurin piirtein, mitä Kokkolan betonituotetehtaalla valmistetaan. Tekoäly osasi kertoa yritysmuutoksesta, ja jotain se tiesi myös siitä turkoosista lammesta. Mutta ei sekään tiedä ihan kaikkea. Tehtaan saunasta tai maailman ehkä laadukkaimmasta betonipainosta tekoälyllä ei ollut mitään käryä.

Silmiä avaavaa oli nähdä mittasuhteet konkreettisesti, varsinkin elementtien todellinen koko. Suurin osa näistä tuotteista päätyy maan tai pinnan alle, eikä niitä siksi juuri kukaan näe valmiina ympäristössään. Kuten tunnetussa jäävuorenhuippuvertauksessa, myös pylväsjalustasta jalankulkija näkee yleensä vain sen kärjen lyhtypylvään juurella. Varsinainen jalusta jatkuu syvälle maahan.

Maan ja veden pinnan alla on kuitenkin valtavasti infraa ja erilaisia betonisia ratkaisuja, joista ei paljoa puhuta. Ne ovat kuitenkin erittäin tärkeässä asemassa esimerkiksi kunnallisteknisissä ratkaisuissa. Niillä on myös omat tehtaansa ja tekijänsä, kuten päivittäin töihin pyöräilevä Sami Miettinen Ruskon Betonin Kokkolan betonituotetehtaalla.

---

Teksti:
Tuomas Leinonen
markkinointi ja viestintäasiantuntija
Ruskon Betoni Etelä Oy